2010-03-30

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 12/2010

Havaintoja viime viikon (22.3.2010-28.3.2010) uutisista:

Aloitamme erittäin hyvällä uutisella: Maailman metsäkato on hidastunut 2000-luvulla, jos tilannetta verrataan 1990-lukuun. Silloin metsien pinta-ala väheni kuudentoista miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen metsäkato on ollut vain kolmetoista miljoonaa hehtaaria vuodessa.

Nettoluvut ovat puolta pienempiä. Uutta metsää on syntynyt joko luontaisesti tai istuttamalla niin paljon, että vuosittainen nettometsäkato on pienentynyt 1990-luvun noin kahdeksasta miljoonasta hehtaarista noin viiteen miljoonaan hehtaariin.

Metsätilastojen valopilkkuina ovat 2000-luvulla olleet Brasilia ja Indonesia, joissa metsien hävittäminen on hidastunut merkittävästi. Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa puolestaan on toteutettu suuria metsittämishankkeita. Kolmetoista miljoonaa hehtaaria menetettyä metsää vuodessa on siltikin paljon. Miten pidämme huolta siitä, että tämänhetkinen hyvä suuntaus jatkuu?

Maailman metsien tilasta raportoi Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Global Forest Resources Assessment 2010. Siitä uutisoivat Reuters, BBC ja Mongabay.com. Suomessa sen mainitsivat lyhyesti ja kaunistellen Helsingin Sanomat ja CO2-raportti, joiden mukaan ongelmana on metsien "häviäminen".

Kuinka paljon lähempänä epämiellyttävää totuutta oltaisiin, jos puhuttaisiin suoraan metsien hävittämisestä?


Kuva: Se tavallinen tapaus. Entistä metsää, tulevaa laidun- ja viljelysmaata. (mattmangum/Creative Commons)

Uusilla menetelmillä tehtyjen mittausten perusteella Golfvirta ei ole heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Tämäkin kuulostaa hyvältä uutiselta, koska ilmastomallit ovat ennustaneet, että lämpenevän ilmaston tuottamat sulavedet hidastaisivat merivirtaa. Merivirroilla taas on suuri vaikutus eri alueiden ilmastoon.

Uudenlaisia mittauksia tehtiin yhdellä menetelmällä vuosina 1993-2009 ja kahdella menetelmällä vuosina 2002-2009. Yhden menetelmän perusteella vaikuttaa jopa siltä, että virtaus olisi kiihtynyt noin kaksikymmentä prosenttia aikavälillä 1993-2009. Tämä muutos on todennäköisesti kuitenkin vain osa virtausvoimakkuuden luonnollista vaihtelua, sanoo NASA:n Josh Willis, joka on vastuussa tutkimuksesta.

Merivirtatutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Tutkimuksessa tehdyistä havainnoista ja niiden tulkinnasta kirjoittivat asiallisesti ScienceNOW, Knight Science Journalism Tracker ja Yle Radio 1:n Tiedeuutiset. Sekavamman esityksen tarjosivat tällä kertaa BBC, Helsingin Sanomat, CO2-raportti ja Yle Uutiset.

Osa mediasta kirjoitti yleisesti ottaen siitä mitä on tapahtunut ("Atlantin lämmönsiirtovirtaus ei ole hidastunut") ja osa siitä mitä on tapahtumassa ("Golfvirta ei hidastukaan"). Willisin tutkimus tarkastelee ilmeisesti kuitenkin vain havaintoaineistoa, eikä esitä ennusteita Golfvirran tulevasta käyttäytymisestä.

Grönlannin jääkilpi on menettänyt massaansa yhä suuremmalta alueelta saaren luoteisrannikolla vuodesta 2005 alkaen. GPS-paikannuksen ja GRACE-satelliittien avulla saadut mittaustulokset viittaavat siihen, että mereen päättyvien jäätiköiden virtausnopeus on kasvanut kyseisellä alueella.

Tutkimusta tekemässä ollut John Wahr luonnehtii jään hupenemista "erittäin dramaattiseksi". Saman tutkimusryhmän Isabella Velicogna toteaa hänkin, että nämä Grönlannin jääkilven muutokset ovat nopeita, ja jään massa hupenee selvästi ripeämmin kuin on odotettu.

Jäämassatutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Muun muassa WWF Climate Blog, Mongabay.com ja Yale Environment 360 uutisoivat siitä.

Samaan aikaan toisaalla "ilmastonmuutos ratkaisi saarikiistan Bengalinlahdella", kuten Yle Uutiset haluaa muotoilla. Piskuinen asumaton saari nimeltä South Talpatti eli New Moore on pyyhitty maailmankartalta nousevan meriveden ja eroosion voimin. Iso paha Intia menetti välineen, jolla se on kiusannut pikku Bangladeshia diplomaattisessa pelissä.

Intian ja Bangladeshin välinen saarikiista kyllä loppui, mutta merialuetta koskeva rajakiista jäi ennalleen. Tämä ei myöskään ollut ensimmäinen saari, jonka nouseva merenpinta on hukuttanut viime aikoina. Odotammeko saarta, joka ratkaisee ilmastonmuutoskiistan?

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2010-03-23

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 11/2010

Havaintoja viime viikon (15.3.2010-21.3.2010) uutisista:

Ilmastonmuutos vaikuttaa fenologiaan eli siihen, miten elävän luonnon vuosikiertoon kuuluvat tapahtumat ajoittuvat. Asiaa on tutkittu nyt vaihteeksi Australiassa. Tutkijat ovat päätyneet johtopäätökseen, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on osallisena Heteronympha merope -perhosten yhä varhaisempaan aikuistumiseen.

Melbournen yliopiston ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia, jotka ovat tapahtuneet Melbournen seudulla Kaakkois-Australiassa vuosina 1941-2005. Sikäläinen ilmasto on lämmennyt noin 0,14 celsiusastetta vuosikymmenessä. Tietokonemallien mukaan tämä lämpeneminen ylittää ilmaston luonnollisen vaihtelun.

Samaan aikaan Heteronympha merope -perhosten aikuistuminen on varhaistunut 1,6 vuorokautta vuosikymmentä kohti. Tämä perhoslaji on yleinen Melbournen seudulla, ja tutkimusta johtaneen Michael Kearneyn mukaan alkuperäisasukkaat ovat perinteisesti käyttäneet sen koiraiden lentoajan alkua merkkinä vuodenajan vaihtumisesta. Perhosta tarkkaileville kyseinen kohta kalenterissa on nyt sitten siirtynyt kymmenen vuorokautta aikaisemmaksi, kirjoittaa ABC.

Perhostutkimus julkaistiin Royal Societyn Biology Letters -lehdessä. Siitä uutisoivat myös Climate Feedback ja Yale Environment 360.


Kuva (Creative Commons): Heteronympha merope, täpläperhosten heimoon (Nymphalidae) kuuluva australialainen päiväperhonen.

Amazonin sademetsäaluetta koetteli poikkeuksellisen ankara kuivuus vuonna 2005. Kuivuuden vaikutuksia on tutkittu analysoimalla metsän vihreyttä satelliittikuvista. Kuvien perusteella on aiemmin (2007) päätelty, että sademetsä olisi yltynyt suureltakin osin viheriöimään kuivuuden ansiosta. Aineiston uudessa tarkastelussa ei nyt kuitenkaan päädytty samoihin tuloksiin.

Bostonin yliopiston Arindam Samantan johtaman tutkimuksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että Amazonin luonnontilaiset sademetsät olisivat vehreytyneet vuoden 2005 kuivuuden ansiosta. Noin 11-12 prosenttia metsistä muuttui vihreämmiksi, 28-29 prosenttia pysyi ennallaan tai ruskistui, ja loppudata on laadultaan liian heikkoa, jotta siitä voitaisiin tutkia tapahtunutta muutosta.

Amazonin sademetsien herkkyys kuivankauden kuivuudelle ymmärretään edelleen huonosti, tutkijat kiteyttävät tieteellisen artikkelinsa tiivistelmässä.

Samantan ja kumppaneiden tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Tutkimuksesta ja siihen liittyneestä lehdistötiedotteesta on käyty viime viikolla poikkeuksellisen antaumuksellista keskustelua: RealClimate, RealClimate toistamiseen, Climate Progress, Mongabay.com ja Mongabay.com uudestaan.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2010-03-16

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 10/2010

Havaintoja viime viikon (8.3.2010-14.3.2010) uutisista:

Huippuvuorten siemenholviin on nyt varastoitu puoli miljoonaa näyte-erää siemeniä. Tämä holvi, Svalbard Global Seed Vault, otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten, ja siitä on tarkoitus kartuttaa maailman laajin yksittäinen kasvien siemenpankki. Varastoinnissa ovat etusijalla sellaiset ravintokasvit, jotka ovat tärkeitä kestävän maatalouden kannalta.

Holviin mahtuisi jopa neljä ja puoli miljoonaa siemenerää, mutta siemenpankkitoiminnan johtoporrasta edustava Cary Fowler ei usko, että puolentoista miljoonan erän raja ylitetään hänen elinaikanaan. Yksikin miljoona olisi hänen mielestään riittävä määrä diversiteetin säilyttämiseksi.

Huippuvuorten holvi ja sen maantieteellinen sijainti on suunniteltu siten, että siemenet säilyisivät pakkasessa vaikka ilmasto lämpenisi tai holvin jäähdyttämisessä normaalisti käytetyn sähkön saanti lakkaisi. Holvissa on siemeniä nyt noin 3700 kasvilajista. Siemenet ovat peräisin 226 valtion alueelta.

Cary Fowler valotti viljelyskasvikysymystä yleisemmin TED-konferenssissa heinäkuussa 2009 (ks. 17-minuuttinen video alla). Esityksessään Fowler kertoi muun muassa omenalajikkeista, lajikkeiden sukupuutoista, maailman siemenpankeista ja siitä, miksi ravintokasvien monimuotoisuutta on suojeltava varsinkin ilmaston muuttuessa.

Voisipa lintulajeja turvata yhtä helposti kuin kasveja! Tämänvuotinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyvä The State of the Birds -katsaus kertoo, että melkein joka kolmas yhdysvaltalainen lintulaji on joko uhanalainen, vaarantunut tai populaatiokooltaan merkittävästi taantunut. Heikentyneet selviytymismahdollisuudet rasittavat erityisen monia valtamerilintuja ja Havaijin saarilla esiintyviä kotoperäisiä lintulajeja.

Amerikkalaisten linturaportista kertoivat NatGeo News Watch ja Society of Environmental Journalists.

Voisiko tavallista äärevämpi auringonpilkkuminimi hillitä maapallon ilmaston lämpenemistä? Voisimmeko saada uuden "pienen jääkauden", jos aurinko kokisi taas Maunderin minimin kaltaisen hiljaisen jakson?

Kysymystä on tutkittu Potsdamissa tietokonemallien avulla, ja niiden perusteella arvellaan, että auringon pienempi aktiivisuus vähentäisi maapallon globaalin keskilämpötilan nousua enintään 0,3 celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Se ei siis riitä kompensoimaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa lämpenemistä, josta voi tulla kymmenkertainen, jos nykymeno jatkuu.

Auringonpilkkututkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Reuters uutisoi siitä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2010-03-09

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 9/2010

Havaintoja viime viikon (1.3.2010-7.3.2010) uutisista:

Arktisen merenpohjan ikiroudan on oletettu toimivan kuin tiivis kansi, joka pitää merenpohjaan varastoituneen metaanin paikoillaan. Viime viikolla julkaistu, vuosina 2003-2008 tehty maastotutkimus osoittaa kuitenkin, että metaanikaasua purkautuu Itä-Siperian meren pohjasta odotettua suurempia määriä.

Tiedotusvälineet tarttuivat aiheeseen varsin innokkaasti. Otsikoiden mukaan metaanivuoto on suuri, nopea, massiivinen, käynnissä, uusi - tai ehkei sittenkään uusi - mutta ainakin virallinen! Tarkoittaako tämä, että ilmastonmuutos on karkaamassa käsistä? Kuinka paljon on paljon?

Metaania purkautuu Itä-Siperian merellä ehkä noin kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on suurin piirtein yhtä paljon kuin aiemmin arvioitiin purkautuvan samassa ajassa kaikista meristä yhteensä. Se on silti vielä suhteellisen pientä verrattuna koko maailman vuotuisiin metaanipäästöihin, jotka lasketaan sadoissa miljoonissa tonneissa.


Kaavio: Itä-Siperian mannerjalustan sijainti Pohjoisessa jäämeressä ja suhteellinen merkitys ilmakehän metaanin lähteenä. ©: Zina Deretsky/National Science Foundation.

Pohjoisessa jäämeressä sijaitseva Itä-Siperian mannerjalusta on entistä rannikkotasankoa, joka on merenpinnan noustessa jäänyt matalan vesikerroksen peittämäksi. Sen pinta-ala on noin kaksi miljoonaa neliökilometriä. Pinta-ala on yli kolminkertainen verrattuna Siperian kosteikkoihin, joita on pidetty pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimpänä ilmakehän metaanin lähteenä.

Kaasuna tai hydraattina merenpohjaan varastoitunut metaani voi purkautua nopeasti, jos olosuhteet muuttuvat sopiviksi. Itä-Siperian mannerjalustassa on oletettavasti valtavat määrät metaania. Lisäksi meren keskisyvyys on siellä vain vajaan viidenkymmenen metrin luokkaa. Näin matalissa vesissä metaani ei välttämättä ehdi hapettua hiilidioksidiksi ennen kuin ehtii nousta pintaan asti ja siirtyy ilmakehään kasvihuonekaasuksi.

Ilmakehässä metaanimolekyyli on lyhytikäisempi mutta kasvihuonevaikutukseltaan voimakkaampi kuin hiilidioksidi. Aiemmin maapallon historiassa ilmaston nopea lämpeneminen on ollut yhteydessä metaanin äkilliseen vapautumiseen merenpohjasta. Tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenisi merkittävästi, jos vaikka vain yksi prosentti Itä-Siperian mannerjalustaan varastoituneesta metaanista vapautuisi ilmakehään.

Nyt julkaistu tutkimus on tähän mennessä perusteellisin tutkimus Itä-Siperian merialueiden metaanista. Metaanipitoisuuksia mitattiin merenpohjasta, merivedestä eri syvyyksiltä ja ilmasta eri korkeuksilta meren yllä. Merivesinäytteitä kerättiin yli viidestä tuhannesta paikasta.


Kuva: Tutkimusryhmän jäsenet Denis Kosmach ja Edik Spivak käsittelevät laitetta, joka kerää merenpintaan nousevat kaasut kemiallista analyysiä varten. © Igor Semiletov/University of Alaska Fairbanks.

Yli 80 prosentissa vesinäytteistä läheltä pohjaa ja yli 50 prosentissa pintavesinäytteistä metaanipitoisuus oli yli kahdeksankertainen normaaliin meriveteen verrattuna. Joillakin alueilla pitoisuudet olivat kesällä jopa 250-kertaisia ja talvella 1400-kertaisia. Metaanipitoisuudet olivat koholla myös ilmassa meren yllä - enemmän kuin arktisella alueella keskimäärin. Koko Arktiksen ilmakehän metaanipitoisuus on nykyisin keskimäärin 1,85 miljoonasosaa, mikä on enemmän kuin neljäänsataan tuhanteen vuoteen.

Talvella tehdyissä maastotutkimuksissa oli löytynyt merijään alle ja sisään vangiksi jäänyttä metaanikaasua, mikä osoittaa että kaikki pohjasta purkautuva metaani ei liukene meriveteen vaan osa siitä kuplii pintaan ja pääsee ilmakehään.

Merenpohjan sulaminen voi olla osa luonnollista jääkauden päättymiseen liittyvää kehityskulkua, mutta biogeokemian professori Örjan Gustafssonin mukaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ihmistoiminnan aiheuttama Arktiksen lämpeneminen on juuri se viimeinen pisara, joka nostaa ikiroudan lämpötilan sulamispisteen yläpuolelle.

Ei ihme, että tällaiset uutiset synnyttävät hälinää.

Gustafsson painottaa kuitenkin, että tarvitaan vielä useiden vuosien seurantatutkimukset, jotta nähdään onko merenpohjasta purkautuvan metaanin määrä todellakin kasvamaan päin. Itä-Siperian merestä tällä hetkellä tuleva ilmakehän metaanin lisäys ei ole globaalisti merkittävää suuruusluokkaa. Jatkotutkimuksien tavoitteena on myös arvioida merenpohjassa olevan metaanin määrää entistä tarkemmin.

Metaanitutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Aiheesta kirjoittivat maailmalla muun muassa Reuters, The New York Times, Dot Earth, Real Climate, Climate Progress, Mongabay.com, WWF Climate Blog, Yale Environment 360, The Great Beyond ja Knight Science Journalism Tracker. Suomessa uutista käsittelivät Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ja CO2-raportti.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2010-03-02

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 8/2010

Havaintoja viime viikon (22.2.2010-28.2.2010) uutisista:

Lämpimät säät ovat jatkuneet Australiassa. Päättynyt kesä (joulu-helmikuu) oli siellä keskimääräistä kuumempi. Edeltävä kevät ja sitä edeltänyt talvi olivat nekin lämpötiloiltaan korkeita, ja yhdistettynä tämä jakso on Australian lämpötilojen mittaushistorian lämpimin yhdeksän kuukauden jakso. Kuuminta on viime aikoina ollut Länsi-Australiassa eli kyseisen mantereen läntisessä kolmanneksessa. Tämä kesä oli sikäläisen mittaushistorian lämpimin kesä.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa trooppisiin hirmumyrskyihin? Pitkän aikavälin trendien hahmottaminen on hankalaa, koska myrskyjen esiintymistiheys ja voimakkuus vaihtelevat luonnostaan suuresti, eikä historiallista havaintoaineistoakaan ole olemassa niin paljon kuin tutkijat toivoisivat.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n asiantuntijaryhmä on jälleen kerran selvittänyt vallitsevaa käsitystä trooppisten hirmumyrskyjen käyttäytymisestä. Ryhmä tuli siihen johtopäätökseen, että jos globaalin ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyennusteiden mukaisesti, trooppisten hirmumyrskyjen keskimääräinen voimakkuus kasvanee tällä vuosisadalla 2-11 prosenttia. Odotettavissa on myös sademäärän kasvua parillakymmenellä prosentilla sadan kilometrin säteellä myrkykeskuksista.

Yksitoista prosenttia suurempi tuulen nopeus voi kuulostaa melko vähäiseltä muutokselta, mutta asiantuntijaryhmän jäsenen Kerry Emanuelin mukaan se merkitsee käytännössä noin kuudenkymmenen prosentin lisäystä myrskytuulen aiheuttamiin vahinkoihin.

Trooppisten hirmumyrskyjen esiintymistiheys luultavasti pienenee 6-34 prosenttia, mutta siitäkin huolimatta, myrskyjen yleisestä voimistumisesta johtuen, on todennäköistä että kaikkein voimallisimpia myrskyjä tulee olemaan lukumääräisesti enemmän kuin ennen. Toistaiseksi ei pystytä toteamaan varmuudella, onko tämä vaikutus nähtävissä jo nykypäivän sääoloissa.

Hirmumyrskyjä käsittelevä katsaus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä. Sen mainitsivat Knight Science Journalism Tracker ja Society of Environmental Journalists.

Ilmaston lämpeneminen voimistaa trooppisia hirmumyrskyjä, ja nämä voivat ehkä lämmittää ilmastoa edelleen. Uusien plioseeni-ilmaston mallinnuksien mukaan silloiset trooppiset hirmumyrskyt edistivät El Niñon kaltaisen säätilan muuttumista vallitsevaksi ja ilmaston lämpenemistä.

Plioseenikausi alkoi noin viisi miljoonaa vuotta sitten, ja sen aikana ilmasto lämpeni noin kahden miljoonan vuoden ajan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli suurin piirtein samalla tasolla kuin tänä päivänä. Globaali keskilämpötila nousi neljä celsiusastetta korkeammalle kuin se on nykyään. Tästä ei vielä seuraa välttämättä, että sama tapahtuisi lähitulevaisuudessa uudestaan, mutta entä jos?

Yale Universityn johtama plioseenitutkimus julkaistiin Nature-lehdessä, ja siitä kirjoittivat ScienceNOW ja Society of Environmental Journalists.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset